Mitä sovintomenettely on?
Sovintomenettelyssä puolueeton sovittelija avustaa osapuolia löytämään erimielisyyteensä sovintoratkaisun. Menettely on sovintoon tähtäävää neuvottelemista puolueettoman kolmannen tahon avustuksella.
Sovintomenettely perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Sovittelija ei ole tuomari, eikä hän voi antaa osapuolia sitovia määräyksiä tai ratkaisuja. Sovittelijan tehtäviin ei kuulu myöskään oikeudellisten neuvojen antaminen osapuolille.
Miten sovintomenettely eroaa välimiesmenettelystä?
Välimiesmenettelyssä puolueeton välimiesoikeus ratkaisee asianosaisten välisen riidan heitä sitovalla välitystuomiolla. Välitystuomion on perustuttava lakiin, mikäli asianosaiset eivät ole toisin sopineet.
Sovintomenettely ei pääty tuomioon, vaan (sovinnolliseen ratkaisuun päästäessä) sovintosopimukseen. Sovintomenettelyyn osallistuminen on vapaaehtoista ja osapuoli voi milloin tahansa keskeyttää menettelyn ilman haitallisia seuraamuksia. Sovintosopimuksen sisältö on osapuolten vapaasti määrättävissä.
Milloin sovintomenettelyä voidaan käyttää?
Sovintomenettelyä voidaan käyttää riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaiset liike-elämään ja työsuhteisiin liittyvät riita-asiat.
Miten sovintomenettely aloitetaan?
Sopimukseen voidaan ottaa tulevien erimielisyyksien varalta sovintomenettelylauseke. Jo syntyneen riidan osalta voidaan tehdä erityinen sovintomenettelysopimus.
Osapuolet voivat sopia sovittelijana toimivasta asianajajasta. Sovintomenettelylautakunta toimittaa pyynnöstä luettelon sovittelijan koulutuksen saaneista asianajajista. Osapuolten yhteisestä pyynnöstä lautakunta voi myös ehdottaa tiettyä asianajajaa sovittelijaksi.
Miten sovintomenettely etenee?
Sovintomenettelyn osapuolet sitoutuvat noudattamaan Suomen Asianajajaliiton vahvistamia sovintomenettelysääntöjä. Menettelyn kulkua ei ole yksityiskohtaisesti säännelty. Se voidaan järjestää joustavasti kunkin tilanteen olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Käytännössä sovittelija yleensä tapaa aluksi osapuolet yhteisistunnossa. Tämän jälkeen hän voi keskustella osapuolten kanssa erikseen. Yhteis- ja erillisistuntoja voidaan järjestää tarpeen mukaan useampia. Osapuolilla on oikeus käyttää sovintomenettelyssä oikeudellista avustajaa tai asiamiestä.
Mitä tarkoitetaan sovintomenettelyn luottamuksellisuudella?
Sovittelija ei saa paljastaa toiselle osapuolelle mitään sellaista, minkä hän on saanut tietää toiselta osapuolelta, ellei tämä anna siihen suostumustaan. Sovittelija on muutoinkin velvollinen pitämään salassa kaiken, mitä hän on saanut sovintomenettelyn aikana tietää osapuolista ja näiden oloista.
Myös osapuolet sitoutuvat pitämään sovintomenettelyn luottamuksellisena. He eivät saa vedota sovintomenettelyn ulkopuolella menettelyssä tehtyyn ehdotukseen, myöntämiseen tai sovittelijan kannanottoon.
Miksi sovintomenettely?
Sovintomenettelyllä voidaan saavuttaa riidassa osapuolten käytännön intressejä palveleva ratkaisu, myös sellainen, johon tuomioistuin ei voisi osapuolia velvoittaa.
Sovintomenettely on tuomioistuin- ja välimiesmenettelyä selvästi joustavampi, edullisempi ja nopeampi.
Sovintomenettelyllä voidaan turvata tärkeiden henkilö- ja liikesuhteiden jatkuvuus.
Suomen Asianajajaliiton kotisivuilta löytyy lisätietoa sovintomenettelystä sekä lista hyväksytyistä sovittelijoista: www.asianajajaliitto.fi
|